 |
| Franssintalo on rakennettu v. 1883. |
Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomesta esitteli metsonpolku-sivustolta löytyvän Minun METSOni-esitteen, jossa metsänomistajat kertovat omin sanoin kokemuksistaan METSO-ohjelmasta. Tarinoita lukiessa tulee huomanneeksi erään METSOn parhaimmista piirteistä: vaihtoehtoja vapaaehtoisen suojelun toteuttamiseen on monia, joten jokainen metsänomistaja voi löytää omiin tavoitteisiinsa sopivan ratkaisun. Tähän esitteeseen kannattaa tutustua!
Salolaisen metsänomistajan mietteitä METSOsta kuultiin Matti Tuomiselta, joka näytti kuvia Tapanin myrskyn tekosista hänen omistamillaan mailla. Tuominen kertoi myrskyn jälkeen nähneensä lehdessä ELY-keskuksen ilmoituksen myrskytuhoalueiden sopimisesta pysyvään suojeluun METSO-ohjelmassa, ja päätti selvittää, olisivatko hänen metsänsä luontoarvot riittäviä ja millaista korvausta suojelusta olisi mahdollista saada. SALOMETSO-hankkeen kanssa on jo käyty selvittämässä metsän luontoarvoja. Paksujen lumihankien vuoksi arviointi rajoittui lähinnä puuston rakenteen tarkasteluun (monipuolinen ikärakenne, lahopuun ja lehtipuun runsaus), mutta silloin kun näitä piirteitä metsästä löytyy, on se yleensä riittävä peruste suojelulle - valtaosa metsiemme uhanalaisista lajeista kun on riippuvaisia juuri näistä tekijöistä.Kun kevät tästä etenee ja lumista päästään, on vuorossa puuston taloudellisen arvon tarkastelu. Tämän jälkeen ELY-keskus tekee metsänomistajalle tarjouksen suojelualueen korvauksesta, minkä jälkeen metsänomistaja voi kaikessa rauhassa tehdä oman päätöksensä siitä, hyväksyykö tarjouksen ja suojelee kohteen vai ei.
 |
| METSOn eteneminen Kuva: www.metsonpolku.fi |
Metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen muistuttikin, että vapaaehtoisuus on METSO-ohjelman keskeinen periaate. Metsänomistaja tekee päätöksen kohteen tarjoamisesta ja korvauksen selvittämisestä vapaaehtoisesti, eikä se sido häntä mihinkään. Metsänomistaja käy ELY-keskuksen tai Metsäkeskuksen kanssa neuvotteluja paitsi korvaussummasta myös rauhoituksen ehdoista, kuten siitä, saako alueella metsästää tai rajoitetaanko liikkumista tietyillä alueilla esimerkiksi lintujen pesimäaikana. Vielä tämänkin jälkeen lopullinen päätös rauhoittamisesta jää metsänomistajan käsiin.
 |
| Ilveksen jäljistä hangella kertoi Jarmo Markkanen, SSLSY. |
Jarmo Markkanen Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä järjesti luontokuvaesityksen, joka sai yleisössä aikaan vilkasta keskustelua. Markkasen upeissa luontokuvissa esiintyivät mm. ilvekset, mäyrät, liito-oravat ja lepakot. Liito-oravakuvien yhteydessä keskusteltiin metsänkäsittelyn ja liito-oravien elinympäristöjen yhteensovittamisesta. Luonnonsuojelulaki vaatii säästämään lisääntymis- ja levähdyspaikalla olevien kolopuiden, ravinto- ja suojapuut, joiden lisäksi maastoon jätetään riittävästi kulkuyhteyspuustoa liito-oravan liikkumista varten. Hakkuualueilla elävien liito-oravien menestymisen turvaamiseen Markkaselta löytyi oivallinen neuvo: pesäpönttöjen ripustaminen. Talousmetsissä kolopuita on niukasti, joten liito-oravalle sopivien pönttöjen rakentaminen ja metsään vieminen helpottaa eläinten tilannetta. On kuitenkin muistettava, että pönttöjen asettamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
 |
| Metsäkoordinaattori Saija Porramo esittelemässä metsäjaoksen toimintaa. |
Metsänomistajia voi askarruttaa, onko heidän maillaan sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella sitä voisi tarjota METSOon. Tähän ongelmaan on saatavissa apua. Metsäkoordinaattori Saija Porramo esitteli V-S luonnonsuojelupiirin metsäjaoksen tarjoamaa täysin ilmaista luontoarvojen kartoituspalvelua. Metsäjaos selvittää maanomistajan pyynnöstä hänen omistamansa metsän luontoarvot ja avustaa tarvittaessa muutenkin metsän suojelun edistämisessä. Kuten METSO-ohjelman ajatukseen kuuluu, myöskään metsäjaoksen palvelu ei sido metsänomistajaa mihinkään. Metsäjaoksen toiminnasta voi lukea V-S luonnonsuojelupiirin sivuilta, mistä löytyvät myös yhteystiedot kartoituspalvelun tilaamiseen.
METSO-ohjelman rahoituksesta ja metsänomistajille maksettavista korvauksista oli kertomassa V-S ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa. Varsinais-Suomen alueella METSO-suojelun toteuttamisen pullonkaula ei ole rahoituksen riittävyys, sillä etenkin pysyvän suojelun sopimuksiin on varattu tarpeeksi rahaa.
Varsinais-Suomessa
toivotaan suojeluun tarjottavan kaikkia METSO-ohjelmassa määriteltyä
metsäisiä elinympäristöjä, mutta erityisenä toiveena on, että
metsänomistajat tarjoaisivat ohjelmaan jalopuulehtoja, lehtoja,
kalkkikallioita ja puustoisia perinnebiotooppeja, sillä näiden muualla Suomessa harvinaisten elinympäristöjen osuus METSO-kohteista
on edelleen pieni. Salon seudun voikin sanoa olevan oikea metsäluonnon
aarreaitta, sillä näitä ainutlaatuisia elinympäristöjä löytyy täältä runsaasti.
Yleistietoa KuntaMETSOsta löytyy täältä.
Franssintalon jälkeen hankkeen seminaarikiertue suuntaa Perniöön, Teijoon. Ajankohta, ilmoittautumisohjeet ja muut tarkemmat tiedot ilmestyvät tänne
blogiin ja www.salo.fi -sivuille huhtikuun aikana.
blogiin ja www.salo.fi -sivuille huhtikuun aikana.
