maanantai 26. maaliskuuta 2012

"Myrsky repii puita ja taivas salamoi" - mitä tehdä?

Kun puut ovat myrskyn jäljiltä pitkin, poikin tai konkelossa, kannattaa tarpeetonta liikkumista metsässä välttää, kunnes rungot on saatu jälleen tukevasti maan kamaralle. Tapanin myrskyn jäljiltä puita on edelleen kaatuneina myös kunto- ja luontopoluille sekä muinaisjäännöksille johtaville opastetuille reiteille. Nyt kevään sulatellessa lumia päästään raivaustöihin käsiksi, mutta kohteita on niin runsaasti, että raivaaminen voi venyä pitkälle kevääseen. Alueilla liikkuvilta toivotaan nyt erityistä varovaisuutta.

Myös yksityisten metsänomistajien mailla tapahtuneiden myrskytuhojen raivauksia suunnitellessa on hyvä muistaa huomioida ennen kaikkea turvallisuus, mutta myös mahdolliset muinaisjäännökset. Kokosimme Museoviraston Satu Mikkonen-Hirvosen kanssa tähän listaa ohjeista metsänomistajille, jotka tietävät maillaan olevan muinaisjäännöksiä tai joita kiinnostaa myrskytuhoalueen suojelu METSO-ohjelmassa.

 
Tapanin myrskyn kaatamia kuusia. Kuva: Niina Ruuska.

Myrskytuhot muinaisjäännösalueilla

 

Museoviraston ohjeena on, että muinaisjäännösalueilla kaatuneet ja osin maasta irronneet ns. konkeloon jääneet puut pyritään sahaamaan niin, että jäljelle jäisi mahdollisimman matala kantojuurakko, joka puolestaan yritetään painaa takaisin maata vasten. On tärkeää, ettei maata ryhdytä kaivamaan, vaan juurakko palautetaan entiseen paikkaansa. Näin juurakon mukanaan nostamat mahdolliset kulttuurikerrokset ja löydöt pysyvät oikeilla paikoillaan.
                                   


        
Halikon Linnamäen juurella on useita myrskyn juurineen nostamia kuusia. Kuva: Museovirasto/ Satu Mikkonen-Hirvonen.

Dragsfjärdin kivikautinen asuinpaikka. Kuva: Museovirasto/Satu Mikkonen-Hirvonen.

Myrsky kaatoi noin 10 järeää kuusta Dragsfjärdin Nöjiksen kivikautisella asuinpaikalla. Asuinpaikka-alueelle on suunniteltu hakkuut. Museoviraston, maanomistajan ja hakkuiden suorittajan kanssa pidetyssä maastokatselmuksessa sovitettiin yhteen sekä muinaisjäännöskohteen antikvaariset arvot ja metsänkäyttö. Satu Mikkonen-Hirvosen mukaan Salon seudulla ihmisten kiinnostus omiin juuriinsa onkin näkynyt suhtautumisessa muinaisjäännöksiin. Metsänomistajat ottavat yleensä aktiivisesti yhteyttä Museovirastoon selvittääkseen miten muinaisjäännökset voidaan ottaa huomioon metsänhoitotoimissa.


Salon seudulla muinaisjäännöksistä on kartoitusten ansiosta runsaasti tietoa. Myrskytuhojen yhteydessä voi kuitenkin toisinaan paljastua uusia löydöksiä, kuten tummaa kulttuurimaakerrosta tai kvartsi-iskoksia ja keramiikan palasia. Mahdollisista muinaisjäännös- tai löytöhavainnoista pyydetään olemaan yhteydessä Varsinais-Suomen maakunta-arkeologi Kaisa Lehtoseen  ja Museoviraston erikoissuunnittelija Satu Mikkonen-Hirvoseen.

Yhteystiedot:
Kaisa Lehtonen p. 040 187 9379 / kaisa.e.lehtonen(at)turku.fi
Satu Mikkonen-Hirvonen p. 040 128 6184 /satu.mikkonen-hirvonen(at)nba.fi 


Myrskytuhoalueiden tarjoaminen METSOon


Entä mitä yksityinen maanomistaja voi tehdä kaatuneille puille, jos alueen suojelu METSO-ohjelmassa kiinnostaa? Myrskytuhoalueet voivat sopia METSO-ohjelmaan silloinkin, kun metsän luonnonarvot ovat ennen myrskytuhoa olleet tavanomaisen talousmetsän luokkaa. METSO-kohteeksi aiotulla alueella kaatuneet puut jätetään metsään, koska näin saadaan tulevina vuosina lisää talousmetsässä tavallisesti niukasti esiintyvää lahopuuta, mikä nostaa metsän luontoarvoja tarjoamalla elinympäristön monelle uhanalaiselle metsälajille. Kannattaa myös muistaa, että kun kohde on saatu pysyvään suojeluun eli perustettu yksityiseksi suojelualueeksi, siirtyy vastuu mahdollisista kuoriais- tai sienituhoista pois metsänomistajan harteilta.

Jos METSO-kohteeksi alueella on myös muinaisjäännöksiä, niiden kohdalla menetellään yllä olevien ohjeiden mukaan. Eli puita toki voi sahata turvallisuussyistä ja juuripaakkujen palauttamiseksi maata vasten, mutta puuainesta ei korjata tai viedä metsästä pois.

Kuusi ja juuripaakku. Kuva Niina Ruuska


2000-luvulla on Suomessa koettu ainakin kuusi voimakasta myrskyä, joissa puuta on kaatunut huomattavia määriä. Vuonna 2010 Asta-myrskyssä kaatui metsää Keski-Suomessa Konnevedellä satojen hehtaarien alueelta. Konneveteläisen maanomistajan aloitteesta METSO-ohjelmassa suojeltiin  yli 170 hehtaarin yhtenäinen myrskytuhoalue, mikä on selvästi laajin yksittäinen suojelualueeksi päätynyt myrskytuhoalue Keski-Suomen maakunnassa.

Myös Varsinais-Suomessa maanomistajat voivat halutessaan tarjota omistamiaan alueita ELY-keskukselle vapaaehtoiseen suojeluun. Suojelu voidaan toteuttaa joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Suojeltavat kohteet voidaan myydä valtiolle tai maanomistaja voi halutessaan säilyttää alueen omistuksen itsellään. Metsänomistaja voi halutessaan selvittää oman metsänsä sopivuuden METSO-ohjelmaan, eikä selvityksen tekeminen sido metsänomistajaa mihinkään. SALOMETSO-hanke tarjoaa apua myös metsätuhoalueiden METSO-arvojen selvittämiseen Salon seudulla. Hankkeeseen kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian, sillä hankkeen on toiminnassa vuoden 2012 loppuun saakka.

Yhteystiedot:
Salon kaupunki
SALOMETSO-hanke
projektikoordinaattori Niina Ruuska (02) 778 7815 / niina.ruuska(at)salo.fi


Kevätaurinko sulattelee jo lunta ja juuripaakkuja. Kuva: Niina Ruuska












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti