tiistai 31. heinäkuuta 2012

Hyyppärässä nähtyä ja tehtyä

SALOMETSOn luontoretki Kiikalaan ja Someron puolelle Yrttikorpeen toteutettiin kahden autokunnan pienoistutkimusmatkana, jolla nähtiin sekä Hyyppärän harjualueen paahteisten ympäristöjen lajistoa, että pienilmastoltaan kosteiden lähdevaikutteisten kasvupaikkojen lajeja.
Tämän blogin taustakuva on otettu aurinkoisena päivänä Hyyppärän harjurinteiltä, mutta retkipäivänä ei paahteisuudesta saatu aistikokemuksia, sillä sade tihuutti hiljalleen pitkin päivää.

Yrttikorven rehevää kasvillisuutta. Tuoksumatara (Galium odoratum) kukkii keskellä valkoisena.


Saimme tuntumaa myös käytännön luonnonsuojeluhommiin, kun talkoovoimin kitkimme horsmia ja hietakastikkaa siirtoistutettuja kasveja varjostamasta.
Katso miltä kasvit näyttävät, linkki Lounais-Suomen uutisiin alla (ohjelma katsottavissa 19.8 saakka).
http://areena.yle.fi/tv/1620144

  
http://areena.yle.fi/tv/1620144


Siirtoistutetut lajit:
Idänkeulankärki (Oxytropis campestris)
Hietaneilikka (Dianthus arenarius)
Kangasraunikki (Gypsophila fastigiata)
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum)

Huom! Nämä kasvilajit ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa vahingoittaa, kaivella maasta tai siirtää omaan puutarhaan. Näin surkeasti näytti kuitenkin eräälle hietaneilikalle käyneen.

Kangasajuruoho, kangasraunikki, hietaneilikka sekä idänkeulankärki ovat paahdeympäristöjen kasvilajeja, jotka vaativat avoimen ja niukkaravinteisen kasvualustan. Maanpinnan ja kasvipeitteen säännöllinen kuluminen ja rikkoontuminen ovat lajien menestymisen edellytys. Aiemmin kulutusta ja luontaista häiriötä synnyttivät mm. laidunnus ja luonnonkulot. Nykyisin monet kasvupaikat ovat umpeutuneet, kun häiriötekijöitä on vähemmän. Myös typpilaskeuman aiheuttama rehevöityminen lisää kilpailijoiden menestymistä.
Näiden uhanalaisten kasvilajien sekä niistä riippuvaisten lukuisten hyönteislajien säilyminen riippuukin pitkälti siitä, millaisia uusia häiriötekijöitä sopiville kasvualustoille voidaan aiheuttaa. Esimerkiksi Kiikalassa lajit menestyvät lentokeskuksen avoimella kentällä, jossa on säännöllisesti ajoneuvojen ja alueella liikkuvien ihmisten aiheuttamaa kulutusta. Myös tienpientareiden muokkaaminen ja kaivaminen voivat tuottaa sopivia elinympäristöjä näille kasveille.

Siirtoistutuksia Hyyppärässä tehneen luonnonhoitoalan moniosaajan Roine Larssonin mukaan hietaneilikan ja kangasraunikin siemeniä on poimittu jo kolmena vuonna (vaatii luvan). Siementen kylmäkäsittelyn jälkeen siemenistä kasvatetut taimet on siirretty uusille kasvupaikoille. Kasveja ei siis ole kaivettu maasta siirtoa varten (paitsi kangasajuruohoa on otettu jonkin verran lentokeskuksen alueelta, missä sitä esiintyy runsaasti).
Taimille sopivia istutuspaikkoja oli tarjolla, kun tienvarren ravinneköyhää kasvualustaa saatiin paljastettua vesiputken kaivuutöiden yhteydessä.
Kokeilu on tähän saakka onnistunut hyvin. Siemenet itävät helposti ja taimet ovat menestyneet uusilla kasvupaikoilla. Ongelmana on kuitenkin se, että kilpailijat (puiden taimet, hietakastikat, horsmat) ovat ravinteiden vähyydestä huolimatta alkaneet vallata elintilaa ja varjostaa kasveja. Tämän vuoksi alueiden hoito on jatkossakin tärkeää.


Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Yrttikorvessa.

Yrttikorvessa on väinönputken (Angelica archangelica) ainoa esiintymä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvi rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.

Lue lisää Hyyppäränharjun alueen retkeilymahdollisuuksista Salon nettisivuilta:
http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/hyypparanharjukultalahdejasaramaki/default.aspx















torstai 12. heinäkuuta 2012

Kuvia retkiltä 1-4

SALOMETSO on retkeillyt kevään ja kesän mittaan jo seitsemän kertaa.
Alla muutamia kuvamaistiaisia retkiltä.
Vielä on hanketta jäljellä - seuraile ilmoittelua ja lähde mukaan tuleville retkille. Elokuussa 7.8 on vuorossa "Laiduntreffit".


METSO-aiheisia juttuja ja kuvia myös täällä:

https://www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta


SALOMETSOn retkien kuvasatoa

 Kuvat: Niina Ruuska, ellei toisin mainittu.

 

Jalopuulehto kevätasussa -retki 26.4.2012

Halikko, Vaisakon tammilehto. Oppaana Antti Nyman
METSO-elinympäristö: Lehdot

Imikkä (Pulmonaria obscura)

 
Imikkä ja valkovuokon lehtiä. Sinivuokko oli jo kukassa.


Tammivaltaisen jalopuumetsän rakenteen näkee parhaiten keväällä ennen lehtien puhkeamista. Jalopuulehtoja toivotaan METSO-ohjelmaan lisää.

Terva- ja harmaaleppää merenrannalla.

Miten kuvaan metsän monimuotoisuutta? - Valokuvausretki 2.5.2012

Salo, Maalu/Karjaskylä. Oppaana luontokuvaaja Jarmo Markkanen.
Kiitos Leenalle kuvista!
METSO-elinympäristöt: Runsaslahopuustoiset metsät, Pienvesien lähimetsät, Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot




"Miten ne säädöt piti olla?" Vihreänharmaasta runkoviidakosta on haasteellista saada järjellistä kuvaa ilman oikeanlaisia kamera-asetuksia. (Kuva: Leena Nousiainen)





Näin...



...vai näin?




















"Hulluna puuhun"
Efektitreeniä

Kameroiden säätöä

Maisemakuvausta jyrkänteen reunalta (Kuva: Leena Nousiainen)

Kameroiden säätöä Jarmo Markkasen johdolla (Kuva: Leena Nousiainen).

Runsaslahopuustoista kangasmetsää (METSO-ohjelmaan toivottu elinympäristö).


Mitä kuva kertoo metsästä?


Retki Häntälän notkoille 3.5.2012

Someron Häntälä. Oppaana Anne Heino.
METSO-elinympäristö: Puustoiset perinneympäristöt


Reippaat retkeläiset!


Häntälän kuvankaunista notkomaisemaa.



Pystykiurunkannus (Corydalis solida) on pikkuapolloperhosen toukan ravintokasvi. Jos malttaa seurailla (tuntitolkulla) paahteisella kohdalla kasvavia kiurunkannuksia, voi hyvällä tuurilla nähdä toukan ruokailevan!
Puustoiset perinneympäristöt on yksi kymmenestä METSO-ohjelmaan toivotusta elinympäristöstä.

Ojan vesi oli tässä vaiheessa kevättä melko matalalla.


Maanvyörymän reunaa ojan varrella.

Laidun ilta-auringossa.

Häntälästä kotoisin oleva pikkuapollonaaras (Parnassius mnemosyne) siirtyi uusille laidunmaille Rekijoelle 20.6)



METSO-retki ja Metsonpoikanen-metsäpaja

Teijon retkeilyalue, Matildajärvi-Lähdesuo. Oppaana Johanna Ruusunen.
METSO-elinympäristöt: Puustoinen suo, Runsaslahopuustoinen metsä


Näsiä (Daphne mezereum)


Lähdesuo on hieno esimerkki arvokkaasta puustoisesta suosta (METSOon toivottu elinympäristö).

Lähdesuo alueella kulkevan puron uoma kiemurteli runsaslahopuustoiseen metsään.


Purouomaa.